[126.] Kisaviikonloppu; lauantain esteet

Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että mieluummin jättäisin koko postauksen tekemättä ja kuvat julkaisematta. Teen tämän nyt kuitenkin ja olkaa mulle armollisia kommenteissanne. Kuvista + videosta kiitos Tomille. Hänelle järkkäri ei ole kovin tuttu asia, ja kuvasi kamerallani automaatti-asetuksilla...

Lauantaina lähdettiin siis seuraestekilpailuihin läheiselle maneesitallille. Aamulla jännitti niin kauheasti, että en edes saanut syötyä mitään. Mukana matkassa oli tallikaveri Ninni heppansa Tankin kanssa! Matka kestää reilu puoli tuntia ja meni oikein nätisti, mitä nyt Tankki vähän peruutteli ojiin ym, mutta onneksi Peksu on näissä asioissa aina rauhallinen ja katsoo ihmetellen vierestä mitä tapahtuu ja siten tilanne rauhoittuukin :D

Peruutuksia oli tullut ja kisoihin alunperinkään ei ollut tullut paljoa osallistumisia. Yritettiin verkata kentällä, jota ei ollut luutavasti aurattu koko talvena... Siellä oli pari uraa joissa koitettiin vähän ravata, aika epätoivoisesti. No Peksu aloitti jo siellä ihme pelleilyn pukittelemalla eikä olisi halunnut mennä kentälle / pois pienestä portista.

Onneksi meidän verkkaryhmässä oli vain 2 ratsukkoa meidän lisäksi. Otettiin maneesissa vasta ensimmäiset laukat ja siinä vaiheessa yksi ratsukko alkoi jo hyppäämään. En ollut saanut purettua Peksun energioita, joten siitä alkoi sitten jumalaton pukittelu ja pientä keulintaa.. (Minähän siis tipuin keskiviikkona 2 kertaa meidän estetreenin aikana ja saatiin vain pari onnistunutta hyppyä. Seurauksena mustelmia ja todella kipeä selkä, sekä epävarma olo ja jännitys. Peksu on todella innokas esteillä ja siihen kun yhdistää epävarman ja aika kokemattoman esteratsastajan...) Ei oikein saatu mitään järkevää aikaiseksi kun pukkeja vain tuli toisen perään. Sanoin, verkan "valvojalle", että mun on varmaan pakko luovuttaa ja keskeyttää. Siinä vaiheessa hyvä, etten jo itkenyt pelosta...

Kaverini Sari tuli kuitenkin radalle avukseni ja siinä vaiheessa 2 muuta ratsukkoa jäivät odottamaan, että sain verkata rauhassa yksin. Sain Peksun verkattua jotenkin ja sitten uskalsin lähteä radalle. Kiitos Sarille, ratahenkilökunnalle ja niille kahdelle ratsukolle, jotka mahdollistivat tämän :)

Harjoitushyppy ennen omaa suoritustamme

Radalla meno oli epävarmaa ja touhuillani luutavasti aiheutin enemmän pahaa kuin hyvää. Peksu olisi varmasti mennyt paremmin, mutta kamalassa jännityksessä sorruin jarruttelemaan liikaa ja heppa oli välillä ihan hukassa mille esteelle pitäisi mennä. Radasta selvittiin 4:llä virhepisteellä eli  yhdellä kiellolla! Tämä oli ihan täysin oma vikani, koska otin liikaa Peksua kiinni ja vauhti hyytyi ennen estettä. Loppujen lopuksi rata meni siis kuitenkin todella hyvin =)

Suoritus ei näyttänyt kovin hyvältä, mutta silti tuli radan jälkeen voittajafiilis! Selvitettiin rata ehjänä ja jopa muistin koko radan, muttaa ennen kaikkia voitin oman pelkoni! =) Tästä ei ole kuin suunta ylöspäin ja nämähän olivat vasta kauden ensimmäiset kisat!

Käytössä oli siis toista kertaa oliivirenkaallinen kolmipala, kun normaalisti ollaan aina menty normaalilla nivelellä. Kauheasti ei siis ole kuolaimesta sanottavaa, mutta se kuitenkin tuntuu "nopeammalta" kuin tavallinen nivel.

Tästä tulikin sen verran pitkä postaus, että saatte sunnuntain koulukisa postauksen vasta huomenna! =)

ps! positiivisena yllätyksenä blogi on saanut hurjasti uusia lukijoita. Näille uusille tervetulotoivotukset ja toivottavasti viihdytte lukijoina :) Enkä minä teitä ihania vanhoja lukijoita ole unohtanut ;) Kaikille muistutuksena, että klikkailkaa alta luitteko / katsoitteko vain kuvat ja tykkäsittekö postauksesta vai ette! =)